Reino on ollut mukana EquiSeq-laboratorion geenitutkimuksessa, josta olen tänne varmaan kirjoittanutkin. Uusimmissa kokeissa Reinon verestä tukittiin PSSM2-sairauden erilaiset variantit. Tänään sain viimeiset tulokset, ja ne näyttävät tältä:
P2: n/n
P3: n/n
P4: n/n
Px RER: n/n
Reino on siis negatiivinen kaikkien geenien suhteen. Aiemmin on testattu PSSM1, ja se oli myös n/n. Näin ollen Reinon ainoaksi diagnoosiksi jää lihasbiopsiasta saatu vacuolar myopathy.
keskiviikko 19. heinäkuuta 2017
maanantai 26. kesäkuuta 2017
Sieltä se tuli
Reino oli toukokuun puolivälin tienoilla kohtuullisen hyvässä kunnossa, kävimme jopa pyöröaitauksessa pari kertaa ja ohjasajoakin pääsimme kokeilemaan. Kunnes sitten toissa sunnuntaina se kävi...
Menin tallille heti aamusta ja näin, että Reino makasi tarhassa. Ajattelin ensin, että onpa söpöä, se nukkuu. Kunnes näin sen nousevan ylös, kävelevän hetken ja menevän uudelleen makuulle. Sitten se nousi ylös, kakkasi ja meni makuulle. Tajusin, että jotain on vialla ja ensimmäinen ajatukseni oli tietysti ähky. Menin tarhaan kiskomaan Reinoa ylös, mutta se ei pystynyt nousemaan. Se puoliksi makasi, puoliksi istui yrittäen päästä ylös, mutta se ei vain saanut takajalkojaan alleen. Tässä vaiheessa tajusin, että sillä on lannehalvaus ja jos en saa sitä ylös, ei mitään ole tehtävissä.
Kiskoin ja kannustin sitä, ja lopulta se pääsi ylös koko takapää vapisten. Yritin taluttaa sitä karsinaan, mutta se pääsi tuskin kävelemään. Tässä vaiheessa soitin tallinpitäjän apuun ja yhdessä saimme Reinon karsinaan. Reinohan veti tästä heti pultit, koska se ei halua olla karsinassa... Annoin sille annoksen Metacamia ja totesimme, että se lienee rauhallisempi tarhassa, joten vein sen takaisin.
Loppupäivän Reino oli suht normaali, juotin sille paljon vettä ja tarkkailin vointia. Syy lannehalvaukselle jäi osittain mysteeriksi, mutta luultavasti se johtui siitä, että viereisen tarhan hevoset olivat tulleet aidoista läpi Reinon ja tarhakaverinsa puolelle. Ne ovat saattaneet juosta yöllä, joka on rasittanut Reinoa liikaa.
Vakituinen eläinlääkärimme kävi heti maanantaina ottamassa verikokeita, ja onneksi CK oli vain lievästi koholla. Munuaisarvo urea oli myös koholla, joten juotimme Reinolle reilusti vettä alkuviikolla. Nyt se on ollut oma, pirteä itsensä ja alan itsekin toipua järkytyksestä... Lepoahan tästä tuli nyt sen 6-8 viikkoa, eli kesälomamme alkoi. Käyn kuitenkin tallilla harjailemassa Reinoa ja nauttimassa siitä, että se jäi henkiin.
Menin tallille heti aamusta ja näin, että Reino makasi tarhassa. Ajattelin ensin, että onpa söpöä, se nukkuu. Kunnes näin sen nousevan ylös, kävelevän hetken ja menevän uudelleen makuulle. Sitten se nousi ylös, kakkasi ja meni makuulle. Tajusin, että jotain on vialla ja ensimmäinen ajatukseni oli tietysti ähky. Menin tarhaan kiskomaan Reinoa ylös, mutta se ei pystynyt nousemaan. Se puoliksi makasi, puoliksi istui yrittäen päästä ylös, mutta se ei vain saanut takajalkojaan alleen. Tässä vaiheessa tajusin, että sillä on lannehalvaus ja jos en saa sitä ylös, ei mitään ole tehtävissä.
Kiskoin ja kannustin sitä, ja lopulta se pääsi ylös koko takapää vapisten. Yritin taluttaa sitä karsinaan, mutta se pääsi tuskin kävelemään. Tässä vaiheessa soitin tallinpitäjän apuun ja yhdessä saimme Reinon karsinaan. Reinohan veti tästä heti pultit, koska se ei halua olla karsinassa... Annoin sille annoksen Metacamia ja totesimme, että se lienee rauhallisempi tarhassa, joten vein sen takaisin.
Loppupäivän Reino oli suht normaali, juotin sille paljon vettä ja tarkkailin vointia. Syy lannehalvaukselle jäi osittain mysteeriksi, mutta luultavasti se johtui siitä, että viereisen tarhan hevoset olivat tulleet aidoista läpi Reinon ja tarhakaverinsa puolelle. Ne ovat saattaneet juosta yöllä, joka on rasittanut Reinoa liikaa.
Vakituinen eläinlääkärimme kävi heti maanantaina ottamassa verikokeita, ja onneksi CK oli vain lievästi koholla. Munuaisarvo urea oli myös koholla, joten juotimme Reinolle reilusti vettä alkuviikolla. Nyt se on ollut oma, pirteä itsensä ja alan itsekin toipua järkytyksestä... Lepoahan tästä tuli nyt sen 6-8 viikkoa, eli kesälomamme alkoi. Käyn kuitenkin tallilla harjailemassa Reinoa ja nauttimassa siitä, että se jäi henkiin.
keskiviikko 10. toukokuuta 2017
Vuosi mennyt edellisestä kirjoituksesta
En vain ole saanut aikaiseksi kirjoittaa. Tilanne on vaihdellut huonon, hyvin huonon ja kohtalaisen välillä Reinon kanssa. Viime marraskuussa se sai kaksi lannehalvausta, joiden syy oli ilmeisesti seleenin puutteessa. Olen syöttänyt talven seleeniä, ja juuri pari viikkoa sitten otettu kontrolliarvo näytti, ettei se ole vieläkään viiterajoissa. Jatkamme siis.
Toisinaan olen päässyt vähän kentälle Reinon kanssa jotain puuhaamaan, mutta se on taas talven jälkeen ollut melko väsynyt. Talvi meni lomaillessa korkeiden lihasarvojen ja jäätikkökelien takia. Seleeniarvon lisäksi Reinolta otettiin lihasarvot ja CK on jälleen/edelleen koholla. Se on siis edelleen saikulla kunnes arvot kontrolloidaan muutaman viikon kuluttua. Jospa ne silloin olisivat laskeneet?
Tässä vuoden aikana olen kokeillut joitain ruokavaliomuutoksia, mutta ei niistä oikein ole apua ollut. Nyt meillä on menossa korkeaproteiininen ruokavalio, tällä hetkellä Reino saa päivässä puoli litraa soijaa ja voi olla, että joudun vielä nostamaankin. Kaikki muutokset on toteutettu asenteella "Ei se ota jos ei annakaan".
Viime kesänä Reino oli aika hyvässä kunnossa, mutta oletettavasti vointi tosiaan laski syksyn tullen huipentuen kahteen lannehalvaukseen. Eikä se oikein siitä ole vieläkään kai toipunut. Yritämme selvitä laidunkauteen, josko se taas siitä sitten. Viime sunnuntaina Reinolla oli jokin pieni kohtaus, ei varsinainen lannehalvaus, mutta sen vasen lapa hikosi ja nytkähteli. Tilanne onneksi laukesi kipulääkkeellä. Suurimman osan ajasta se on kuitenkin ihan hyväntuulinen ja iloinen tyyppi, onneksi niin.
Yritän palata asiaan taas pian, paljon olisi kirjoitettavaa. Ehkä se tästä taas lähtee tämän blogin kanssa kun ensimmäinen viesti tauon jälkeen on kirjoitettu.
Toisinaan olen päässyt vähän kentälle Reinon kanssa jotain puuhaamaan, mutta se on taas talven jälkeen ollut melko väsynyt. Talvi meni lomaillessa korkeiden lihasarvojen ja jäätikkökelien takia. Seleeniarvon lisäksi Reinolta otettiin lihasarvot ja CK on jälleen/edelleen koholla. Se on siis edelleen saikulla kunnes arvot kontrolloidaan muutaman viikon kuluttua. Jospa ne silloin olisivat laskeneet?
Tässä vuoden aikana olen kokeillut joitain ruokavaliomuutoksia, mutta ei niistä oikein ole apua ollut. Nyt meillä on menossa korkeaproteiininen ruokavalio, tällä hetkellä Reino saa päivässä puoli litraa soijaa ja voi olla, että joudun vielä nostamaankin. Kaikki muutokset on toteutettu asenteella "Ei se ota jos ei annakaan".
Viime kesänä Reino oli aika hyvässä kunnossa, mutta oletettavasti vointi tosiaan laski syksyn tullen huipentuen kahteen lannehalvaukseen. Eikä se oikein siitä ole vieläkään kai toipunut. Yritämme selvitä laidunkauteen, josko se taas siitä sitten. Viime sunnuntaina Reinolla oli jokin pieni kohtaus, ei varsinainen lannehalvaus, mutta sen vasen lapa hikosi ja nytkähteli. Tilanne onneksi laukesi kipulääkkeellä. Suurimman osan ajasta se on kuitenkin ihan hyväntuulinen ja iloinen tyyppi, onneksi niin.
Yritän palata asiaan taas pian, paljon olisi kirjoitettavaa. Ehkä se tästä taas lähtee tämän blogin kanssa kun ensimmäinen viesti tauon jälkeen on kirjoitettu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)