torstai 21. huhtikuuta 2016

Ei hyvä, mutta ei huonokaan

Imppari meni menojaan ja sen jälkeen yritin hieman työskennellä Reinon kanssa. Turhaan. Se on väsynyt, hyvin väsynyt. Kyllä se menisi, jos pakottaisin, mutta mielestäni liikutuksen idea ei ole, että jahtaan sitä raipalla ja pakotan sen liikkumaan. Ravi on voimatonta ja tippuu käynnille, laukka ei pyöri. Totaalisia haluttomuuspäiviä on ollut muutamia, mutta muuten se periaatteessa menee ihan kohtalaisesti, mutta näen, ettei se ole täysin kunnossa.

Eläinlääkärimme kävi pari viikkoa sitten ottamassa verta. Lihasarvot olivat täysin viiterajoissa, vaikka lihasnykäyksiä ja -värinöitä on ollut. Sen sijaan hematokriitti ja punasolut olivat alle viiterajojen, ja hemoglobiini juuri rajalla. Toiveikkaana aloitin Reinolle rauta- ja kuparikuurin, toivoen, että syy olisi siellä ja se piristyisi. Piristymistä ei vaan tapahdu, edelleen se on äärimmäisen väsynyt ja nuupahtanut.

Epäilen, että vacuolar myopathylla on jokin osa Reinon väsymykseen. Ihmisten vastaavassa sairaudessa oireisiin luetellaan lihasheikkous ja väsymys. En usko, että tämä tästä enää kummemmaksi muuttuu, mutta toki olisin toivonut, että olisin voinut Reinon kanssa edes hieman työskennellä. Siinä ei vain ole mitään mieltä, kun joudun pakottamaan sen joka askeleen. Siispä annan sille taas hieman lomaa, ja palaan aiheeseen aikaisintaan viikon kuluttua. Yritän olla ottamatta liikaa paineita liikutuksesta ja muusta, mutta kyllä joskus kieltämättä turhauttaa.