Ei hyvä, mutta ei huonokaan

Imppari meni menojaan ja sen jälkeen yritin hieman työskennellä Reinon kanssa. Turhaan. Se on väsynyt, hyvin väsynyt. Kyllä se menisi, jos pakottaisin, mutta mielestäni liikutuksen idea ei ole, että jahtaan sitä raipalla ja pakotan sen liikkumaan. Ravi on voimatonta ja tippuu käynnille, laukka ei pyöri. Totaalisia haluttomuuspäiviä on ollut muutamia, mutta muuten se periaatteessa menee ihan kohtalaisesti, mutta näen, ettei se ole täysin kunnossa.

Eläinlääkärimme kävi pari viikkoa sitten ottamassa verta. Lihasarvot olivat täysin viiterajoissa, vaikka lihasnykäyksiä ja -värinöitä on ollut. Sen sijaan hematokriitti ja punasolut olivat alle viiterajojen, ja hemoglobiini juuri rajalla. Toiveikkaana aloitin Reinolle rauta- ja kuparikuurin, toivoen, että syy olisi siellä ja se piristyisi. Piristymistä ei vaan tapahdu, edelleen se on äärimmäisen väsynyt ja nuupahtanut.

Epäilen, että vacuolar myopathylla on jokin osa Reinon väsymykseen. Ihmisten vastaavassa sairaudessa oireisiin luetellaan lihasheikkous ja väsymys. En usko, että tämä tästä enää kummemmaksi muuttuu, mutta toki olisin toivonut, että olisin voinut Reinon kanssa edes hieman työskennellä. Siinä ei vain ole mitään mieltä, kun joudun pakottamaan sen joka askeleen. Siispä annan sille taas hieman lomaa, ja palaan aiheeseen aikaisintaan viikon kuluttua. Yritän olla ottamatta liikaa paineita liikutuksesta ja muusta, mutta kyllä joskus kieltämättä turhauttaa.

Pieniä murheita

Reinon lihasasiat ovat olleet viime aikoina oikein hyvällä mallilla. Se on toisinaan hieman väsyneen oloinen, mutta niinä päivinä emme sitten vain työskentele vaan vietämme laatuaikaa harjaillen ja rapsutellen. Yritän olla ottamatta siitä liikaa stressiä.

Viime viikolla huomasin Reinon oikeassa takajalassa nestepatin. Se ei ollut kovin suuri, mutta erottui selvästi, koska Reinon jalat ovat yleensä hyvin kuivat. En tiedä, mistä patti on tullut, mutta se saattoi tulla Reinon riehuttua pyöröaitauksessa muutama päivä ennen patin ilmestymistä. Annoin Reinolle lomaa, koska se oli hieman epäpuhdas pattijalastaan.

Patti hävisi muutaman päivän kuluttua, ja huokaisin helpotuksesta. Ikävä kyllä maanantaina koko oikean takajalan vuohinen oli paksuna... Siitä asti koko jalka on jatkanut turpoamistaan ja nyt epäilen siinä imusuonentulehdusta. Tai toivon... Koska impparin saa kyllä hoidettua antibiooteilla, jotka aloitan huomenaamuna. En löydä jalasta haavaa enkä tiedä, onko sillä tekemistä nestepatin kanssa. Se selvinnee ajan myötä...

Mutta näillä mennään, ja Reino on taas vaihteeksi saikulla.

L-car

Etsiskelin tosiaan eräs ilta netistä tietoa ruokavaliosta, jota suositellaan vacuolar myopathya sairastaville ihmisille. Törmäsin useissa lähteissä l-karnitiiniin.

L-karnitiini eli lyhyemmin l-car on aminohappo karnitiinin aktiivinen muoto. Karnitiini kuljettaa solujen sisällä rasvahappoja mitokondrioiden pilkottaviksi ja se on tärkeää muun muassa rasvojen aineenvaihdunnalle, aivojen ja sydämen toiminnalle sekä luurankolihaksille. Elimistö kykenee jonkin verran valmistamaan karnitiinia itse, mutta suurin osa (75 %) karnitiinista on peräisin ravinnosta. L-karnitiinia käytetään monien sairauksien (mm. munuaissairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet, AIDSin aiheuttama lihasheikkous, Lymen borrelioosi, diabetes, krooninen väsymysoireyhtymä) hoidossa.

Koska monet hevosten lihassairauksista vaikuttavat juuri luurankolihaksiin, voi l-carista olla niillekin hyötyä. Huomioitavaa on, että l-car on eri aine kuin PSSM-hevosille (Polysaccharide Storage Myopathy) suositeltu ravintolisä ALCAR. Itse päädyin lisäämään Reinon ruokavalioon l-caria Black Horsen Amino Boosterin muodossa. Kyseessä on helposti annosteltava jauhe, joka sisältää l-karnitiinin lisäksi muitakin elimistölle tärkeitä aminohappoja. Lisäaine on suositeltu kilpahevosille kuureina annettavaksi, mutta itse todennäköisesti tulen syöttämään sitä jatkuvasti, koska käytän sitä tukemaan Reinon lihasten toimintaa enkä buustaamaan lihasvoimaa.

Lihasarvoja jälleen

Eläinlääkärimme kävi eilen ottamassa Reinosta taas lihasarvoja. Keskustelin hänen kanssaan Reinon oireista ja hän sanoi, että ikävä kyllä kaikkia hevosia ei voi auttaa. Tottahan se on ja tiedän sen itsekin, mutta jotenkin edelleen toivon, että tämä päättyisi jos ei hyvin niin ei ainakaan vielä...

Verikokeen tulokset sain tänään ja sekä CK että ASAT olivat viiterajoissa. Tämä on tietysti hyvä asia, mutta en vielä riemuitse kauheasti ennen kuin olen nähnyt, miten Reino liikkuu... Huomenna yritämme päästä kentälle vähän palloilemaan, jos pohja vain on edes siedettävä. Tänään Reino oli taas hyvin säikky kun talutin sitä ja ryntäsi useamman kerran eteenpäin mutta pysyi onneksi kuitenkin käsissä.

Etsin eräänä iltana tietoa vacuolar myopathyn ruokavaliosta ihmisillä. Monessa lähteessä törmäsin l-karnitiiniin ja muihin aminohappoihin suositeltuna ravintona. Kirjoitan näistä aminohapoista lisää myöhemmin, mutta löysin netistä hevosten lisärehun, jossa on l-caria ja muita aminohappoja. Ajattelin antaa sille mahdollisuuden ja ostaa purkin. Kallistahan se on, mutta olen tarpeeksi epätoivoinen kokeilemaan lähes mitä tahansa...

Eilen myös lähti Reinon DNA vihdoin kohti Amerikkaa. Kauan siinä kestikin, koska labra lähetti näytteet vahingossa takaisin eläinlääkärilleni ja sain ne vasta eilen käsiini. Matkan Amerikkaan pitäisi viedä 4-6 päivää ja nyt istun täällä kaikki sormet ja varpaat ristissä, ettei mikään postilaitos matkalla sössi ja hukkaa näytteitä...

Uusia oireita ja ruokintamuutoksia

Sain eläinlääkärin paperit verikokeista ja niissä oli tarkempaa tietoa arvoista. CK oli lievästi koholla arvolla 159 ja ASAT reippaasti koholla arvolla 1300. Ajattelin pyytää eläinlääkärin parin-kolmen viikon päästä ottamaan uudet kontrolliarvot, katsotaan jos lähtisivät laskusuuntaan. Juuri nyt olen tosin asiasta epäileväinen...

Nimittäin Reino on saanut uuden oireen, jota en aluksi edes oireeksi tunnistanut. Olen tässä viimeisen reilun viikon aikana ihmetellyt, kuinka sillä on toisinaan esimerkiksi toinen kainalo tai reisi märkä. Ensin ajattelin, että se on vain piehtaroinut ja loimen helma on noussut ja karva näin kastunut. En ajatellut, että kyseessä olisi hikeä kuumuudesta johtuen - Reino on aina tuntunut kevyen sadeloimensa alta sopivan viileältä vaikka onkin ollut plussakelejä. Toissapäivänä sen vasen kainalo ja oikea reisi olivat märät. Tutkailin kainaloa tarkemmin ja tulin tulokseen, että kyseessä on kuin onkin hikeä, koska iho karvan alta oli myös kostea. Reino hikosi ilman loimea harjauksen aikana jopa hieman lisää, josta olin hieman ymmälläni.

Avasin aiheesta keskustelun Facebookin lihassairausryhmään, ja selvisi, että epämääräinen hikoilu on myös yksi oire, joka kielii siitä, ettei hoitotasapaino ole ihan kunnossa. Hevonen saattaa hikoilla omituisia kuvioita karvoitukseensa, tai hikoilla juuri esimerkiksi epäsymmetrisesti. Tämä hikoilu ei johdu kuumuudesta, vaan jostain muusta syystä, jota ei tiedetä. Mystistä!

Lisäksi Reinon maha on ollut oikukas ja sen vatsa on taas löysällä. Tästä ja hikoilusta johtuen päätin muuttaa sen ruokintaa. Olenkin joutunut sen kanssa hieman sellaiseen tilanteeseen, että lisäilen ruokintaan kaikkea, mutten uskalla poistaa mitään ja erilaisia lisäravinteita kertyy koko ajan lisää... Nyt päätin vanhasta ruokinnasta jättää ainoastaan Greenlinen, kalkin, rapsiöljyn ja suolan. Lisäksi lisään ruokintaan Blue Chipin Lami-Lightin, koska sen pitäisi tasata mahaa ja se sisältää kaikki vitamiinit ja kivennäiset. Lisäksi siinä on matala sokeripitoisuus (4,5 %) ja kohtalaisen matala tärkkelyspitoisuus (11 %). Lisäksi se on orgaanista ja luonnonmukaista, eli imeytyvyys on parempi. Siinä on myös esimerkiksi e-vitamiinia ja lysiinia jonkin verran. Katsotaan, olisiko tässä vihdoin se "meidän rehu"...

Verikokeiden kertomaa

Eläinlääkäri sitten kävi eilen. Hän otti kaksi putkiloa verta, joista erotellaan DNA ja jotka lopulta lähtevät kohti Yhdysvaltoja ja geenitutkimusta. Jännittävää!

Huonompiakin uutisia saatiin. Eläinlääkäri nimittäin otti myös verta sitä lihasarvojen määritystä varten, ja ikävä kyllä tilanne oli juuri niin paha kuin pelkäsinkin. Lihasarvot olivat isosti koholla, sain puhelimessa vain tiedon "reilusti yli 1000" kun viiteraja on 300. Reino jää siis vaihteeksi taas lomailemaan, ainakin muutamaksi viikoksi, ehkä noin kuukaudeksi. Sen jälkeen joko kokeilen liikuttaa sitä tai sitten otan suoraan uudet lihasarvot. En ole vielä päättänyt. 

Harmittaa. Eniten se, että Reinolla on selvästi kurja olo. Mutta myös se, että olimme päässeet hyvään vauhtiin treeneissä ja nyt saimme vielä ihanat hangetkin, joissa olisi ollut hyvä treenailla vaikkapa ohjasajoa. Mutta ei mahda mitään, tällaista se on...

Huonompi kausi

Reino on ollut heti pakkasten alettua todella paljon huonommassa kunnossa jälleen. Oireilu on samanlaista kuin keväällä: se ei halua liikkua ja on kipuilevan oloinen sekä säikky. Moniin lihassairauksiin liittyy säikkyminen, johtuu ilmeisesti tunteista lihaksissa. Lisäksi imppaus on taas lisääntynyt, vaikka heinää on vapaasti tarjolla ja lämmintä vettä myös. Kävin sen kanssa pellolla muutamaan kertaan, mutta en henno sitä pakottaa juoksemaan, kun se ei halua. Reino ilmaisee kyllä selvästi, milloin ei ole hyvä, se lyö liinat kiinni ja korvat luimuun ja sen koko olemus sanoo "en halua!".

Olen siis antanut sen nyt lomailla. Epäilen, että kylmyyskin vaikuttaa sen oloon ja olenkin loimittanut sitä nyt todella paksusti. Se tuntuu tyytyväisemmältä lämpimän toppaloimen alla kuin ilman, joten seisköön loimissaan. Eilen olin myös näkevinäni pieniä lihasnykäyksiä sen lautasten tienoilla, kun harjailin sitä. Ei hyvä...

Eläinlääkäri on tulossa keskiviikkona ottamaan verta geenitutkimusta varten ja pyysin häntä ottamaan samalla lihasarvot. Näen vähän, missä mennään. Toivon todella, että ne olisivat viiterajoissa! Silloin uskaltaisin hengähtää ja uskoa, että oireilu johtuu vain säistä. Päätin olla patistamatta Reinoa liikkumaan ennen eläinlääkärin tuloa, koska en halua pahentaa tilannetta, jos sen lihaksissa onkin tapahtunut taas vaurioita.

Nyt siis odottelemme eläinlääkärin tuloa sekä kevättä ja lämpimämpiä ilmoja...